1. Kuinka paljon on Pekkarinen-nimisiä?

2. Missä Suomen kunnassa on suhteellisesti (%) eniten kunnan väestöstä Pekkarinen-nimisiä?

3. Kukahan mahtoi olla viime vuosisadalla ehkä tunnetuin Pekkarinen ja mitä hän teki töikseen?

4. Kukahan oli ensimmäinen suomalainen tekniikan tohtoriksi väitellyt nainen?

5. Kuka mahdollisesti lausui julki ensi kerran ajatuksen Pekkaristen sukuseuran perustamisesta?

6. Milloin ja missä sukuseura perustettiin?

7. Kuka toimi sukuseuran ensimmäisenä puheenjohtajana?

8. Milloin ja missä Pekkaristen sukuseura piti ensimmäisen sukukokouksensa?

9. Mitkä on itäisin ja pohjoisin paikkakunta, jossa sukuseura pitänyt vuosikokouksen/sukujuhlan?

10. Kuinka monta sukukirjaa on Pekkaristen sukuseura julkaissut?

11. Paljonko on sukuseurassamme jäseniä?

Visailun laatija Olavi Pekkarinen

1. Pekkaris-nimisiä on väestötietorekistereiden mukaan noin 2200.

2. Sukuni-infon mukaan on Kinnulan kunnan, väestöstä noin 8 % Pekkarinen-nimisiä. Ylivoimaisesti eniten Kinnulassa on kuitenkin saman lähteen mukaan Kinnunen-nimisiä eli noin 16 % kunnan väestöstä. Muistan mm. entisen Kinnulan kunnanjohtajan Vilho Kinnusen silloin tällöin lohkaisseen, että ”Kinnulassa on enemmän Kinnusia kuin ihmisiä”

3. Tämän kysymyksen oikeaksi vastaukseksi voisi olla muitakin ehdotuksia. Kuitenkin tunnetuin Pekkarinen oli viime vuosisadalla lauluntekijä, kirjailija, kuplettimestari ja maailmanmatkaaja Tatu Pekkarinen (1892 – 1951) . Tatu Pekkarisen mittavasta elämäntyöstä antaa hyvän kuvan sukuseuramme edesmenneen kunniajäsenen Lauri Pekkarisen artikkeli vuonna 1994 ilmestyneessä Pekkarinen-lehdessä. Lehden näköispainos löytyy myös sukuseuran kotisivuilta: www.sukuseurapekkarinen.fi.

4. Ensimmäinen suomalainen tekniikan tohtoriksi väitellyt nainen oli Aino Pekkarinen. Aino Pekkarinen kuului Tuusniemen Juurikkamäen Pekkarisiin.

5. Pekkaristen sukuseuran perustamista koskevien asiakirjojen mukaan Vehmersalmen Räsälän Lammin Pekkarisiin kuuluva ja sukuseuran kunniajäsen Lauri Pekkarinen on tiettävästi esittänyt ensimmäisen kerran ajatuksen sukuseuran perustamisesta 1930-luvulla Kuopiossa pidetyssä palaverissa.

6. Pekkaristen sukuseura perustettiin Kuopiossa Iso-Valkeisen motellissa 11.8.1979 pidetyssä kokouksessa. Kokouksessa oli mukana 54 osanottajaa.

7. Sukuseuran ensimmäisenä puheenjohtajajana ja seuran toiminnan organisaattorina oli Leppävirran sukuhaaraan kuuluva jämerä sotilas, everstiluutnanttim ja sukuseuran kunniajäsen Veikko Pekkarinen Joensuusta.

8. Sukuseuran ensimmäinen sukukokous pidettiin 5. ja 6.7.1980 Kuopiossa ja Vehmersalmella.

9. Itäisen paikkakunta, missä sukuseura on kokoontunut, on Ilomantsi. Ilomantsin sukujuhlat pidettiin vuonna 1994. Kokouksen ohjelmassa oli myös käynti Hattuvaaran kylässä. Siellä tutustuttiin mm. jatkosodan päättymisalueelle rakennettuun Taistelijan Taloon ja 1700-luvulla rakennettuun kyläkirkkoon eli tsasounaan, joka on ainoa sodissa säilynyt tsasouna Suomessa. Vuonna 2001 pidettiin sukuseuran vuosikokous Oulussa.

10. Sukuseura on julkaissut tähän mennessä neljä sukukirjaa. Ensimmäinen ”Pekkaristen sukukirja I” julkaistiin 1985 ja toinen Sukukirja II 1987. Näiden sukukirjojen painokuntoon saattamisesta huolehti silloin vielä Naantalissa asuva ja sukuseuran aktiivinen puuhamies Tuomo Untinen. Sukukirja III julkaistiin 1991 ja Sukukirja IV 1999. Näiden kahden viimeisen osan kokoamisen hoiti helsinkiläinen Kari Lajaste.

11. Sukuseuramme jäsenmäärä on pyörinyt viime vuosina noin 170 kieppeillä. 1980 ja 1990 taitteessa oli jäsenmäärä noin 240.

Visailun laatija Olavi Pekkarinen